La vida Mallorquina

Nyt olen kuukauden verran ollut täällä Palmassa ja elämä alkaa pikkuhiljaa asettua kohdilleen. Työt Son Canals koulussa alkoivat kolme viikkoa sitten ja olen viihtynyt siellä hyvin. Sekä oppilaat että opettajat ovat erittäin mukavia ja koulussa on välitön ilmapiiri. Työskentelen siis englannin opettajan työparina ja opetan englantia luokille 3-6 sekä kuvista englanniksi 1. ja 2. luokkalaisille. Seuraavassa postauksessa esittelen vähän koulua ja kerron tarkemmin työstäni ja muusta. Nyt siis muihin aiheisiin. :)

Töiden lisäksi olen aloittanut espanjan kielikurssin, joka on kahtena iltana viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Tällä kertaa ajattelin osallistua vähän paremmalla menestyksellä kuin Barcelonassa, jossa olimme melkein puolet tunneista poissa, koska kurssilla ei tuntunut oppivan mitään. Loppukokeesta kiitettävä ja 5 opintopistettä rekisteriin, kiitos ja adios. Tällä kertaa opiskelen virallisessa kielikoulussa (La escuela oficial de idiomas) ja kurssi vaikuttaa hyvältä. Ensimmäisellä tunnilla vähän kauhistuin, kun lähes kaikki muut ryhmäläiseni ovat asuneet Espanjassa vähintään viisi vuotta. Täytyy siis varmaan oikeasti ruveta opiskelemaan, että pysyy mukana. Ja vihdoinkin löysin kohtuuhintaisen ratkaisun tanssitunteihin! Les Mills- tunteja, tanssia ja vaikka mitä muuta samassa paikassa, ah! Liityin siis Illes centeriin, joka maksaa 60 euroa kuussa ja voi käydä rajattomasti tunneilla ja salilla. Ei sillä, et mä sinne salille menisin, not my cup of tea. Viikonloppuisin olemme tehneet joitakin retkiä lähiseudulle, käyneet rannalla ja muuten vain hengailleet.

Castillo de Bellver, Palma

Minä ja Miriam

Ettei ihan liian helppoa olis, niin kannettava päätti hajota heti ensimmäisellä työviikolla. Ensimmäisessä kaupassa tyypit jäätyivät, kun sanoin että windows ja kaikki on suomeksi. Siitä sitten seuraavan paikkaan ja parin päivän päästä tuomio, että emolevy on hajonnut eikä kannata korjata. Sain kuitenkin kaikki kuvat ja muut tiedostot talteen. Sitten reilut kolme viikkoa ilman konetta. Ei uskois, että ottaa niinkin koville. Olen kai vähän addikti.


Seuraavaksi kärsivällisyyttäni koetteli sellainen kiva lastentauti kuin märkärupi, joka ilmestyi naamaani. Ensin hain rasvaa apteekista ja muutaman päivän päästä menin lääkäriin, koska rasva ei auttanut yhtään. Kummasti sekin oli taas niin vaikeaa. Koululta ohjasivat minut läheiseen terveyskeskukseen, jossa minulle sanottiin, etten voi tulla sinne, vaan pitäisi mennä oman alueeni terveyskeskukseen ja hankkia "terveyskortti". Jaa. Käsittääkseni eurooppalaisella sairaanhoitokortilla pitäisi päästä mihin vaan. Kuulemma kortti ei toimi, jos asuu kyseisessä maassa. Vai niin. Tietääkseni kortti toimii, jos asuu ulkomailla alle vuoden ja kuuluu näin ollen Kelan piiriin. No, sain kuitenkin reseptin ja uutta rasvaa, joka ei auttanut. Taas uusi lääkärireissu ja tällä kertaa omaan terveyskeskukseen. Kerroin, että asun täällä kesäkuun loppuun asti ja että pitäisi kuulemma hommata terveyskortti. Se ei kuulemma ole mahdollista, koska en ole täällä töissä. Just. (Olen täällä "töissä", mutta en maksa veroja Espanjaan.) Taas sanoin, että eurooppalaisen kortin pitäisi toimia, koska olen täällä alle vuoden. Akka vaan jankkasi koko ajan, että "jos haluat Espanjan sosiaaliturvan, pitää olla töissä..." Mä EN jumankauta halua mitään Espanjan sosiaaliturvaa!!! Olen Suomesta ja mulla on Suomen sosiaaliturva, eurooppalainen sairaanhoitokortti ja yksityinen vakuutus ja haluaisin vaan tietää, että millä hitolla täällä sitten pääsee lääkäriin, jos ei näillä??? Barcelonassa ei ollut mitään tällaisia ongelmia. Pääsin sitten lopulta lääkäriin ja sain antibioottikuurin.

Pari viikkoa sitten teimme yhdeksän hengen porukalla päivävaelluksen Sierra de tramontana- vuorelle, joka on suurin vuori Baleaarien saarilla. Oppaanamme toimi palomies Toni, joka tuntee koko Mallorcan läpikotaisin. Oikein kiva reissu, sääkin suosi eli ei ollut liian kuuma.

Valmiina lähtöön.

Maisemia...

Täällä on vielä aika kesäisen lämmintä, n. 20-25 astetta. Se on todella poikkeuksellista tähän vuoden aikaan ja paikalliset ovat ihmeissään. Muutamina päivinä on satanut vettä. Viime yönä heräsin siihen, että huoneeni katto vuotaa. Vettä tippui ihan kunnolla juuri sänkyyni ja etenkin seinän viereen sängyn päätyyn. Toivottavasti asialle tehdään jotain ennen kuin ilmat kylmenevät.

Viime lauantaina saarelle saapuivat äiti ja iskä (+ uusi kannettava). Ollaan pyöritty täällä Palmassa ja sunnuntaina menimme vanhalla kuuluisalla junalla Sólleriin (Tren de Sóller). Matkalla upeita maisemia ja Sóllerin kylässä oli kaunista. Tarkoitus olisi vielä vuokrata auto ja vierailla muutamassa muussakin kylässä. Huomenna vanhukset tulevat vierailulle kouluun.

El tren de Sóller

Maisemia matkan varrelta

Joku turisti junassa.

Sóller